Totuuspäiväkirjat

myönnän
viime aikoina olen
ikävöinyt sinua

jollain tapaa maailma
ei anna minun unohtaa

se on oikeastaan jo naurettavaa

uudessa mainoksessa soi laulu
jota soitit minulle aina

näen nimeäsi
mitä kummallisimmissa paikoissa

siivotessani löysin kuvan meistä
jota en muistanut edes olevan
(se oli tippunut kaapin taakse)

kadulla näen ihmisiä
joita luulen sinuksi
ja hetkeen en tiedä miten päin olla

mietin vain
miksi jokin jota yritän
niin kovasti karistaa luotani
palaa aina takaisin

vahvempana kuin ennen

Mietittekö tätä koskaan?

kuvitella
että tuolla jossain istuu joku
vielä tuntematon
jonka kanssa jaan elämäni

jonain päivänä

aamukahveista synkkiin salaisuuksiin

ajatella
sitä hetkeä kun voi sanoa
että sinua minä olen odottanut
että sinä olet minun joku tuolla

Ajattelen sinua joskus

ikkunasta avautuu pastellitalojen horisontti

naapurin vanha mies hyräilee rapussa

piirrän kuvioita selkääsi

mikä päivä tänään on?

liika rakkaus ei ole hyvästä

pienikin rakkaus on riski

oikeastaan jo välittäminen on vaarallista 

menettäminen kun voi repiä kappaleiksi

                                                                      koko maailmankaikkeuden

18902611

minä teen mitä tahansa;

ajan hiukseni pois

laihdutan pari kiloa

pukeudun väreihin

puhun kielillä

soitan takaisin

hymyilen aamuisin
nauran enemmän

hiljenen oikeissa hetkissä

juoksen perään 
siivoan

opettelen olemaan (parempi kuin olen)

minä teen mitä tahansa

että sinä muistaisit minut

Takaisin sinne

nämä päivät alkavat eilisen päivistä
uusi vuosi ei koskaan ole uusi
minä en koskaan ikinä milloinkaan vanhene
enkä muutu muiden mukana

en niin sanotusti souda samassa veneessä

hänestä en enää mitään halua
itseäni tässä kaipailen
                   mihin lienen hukannut

pelkään pahoin
pahoin mielin
olevani loppuelämäni

19 ja jossain muualla

Kasvukipuja

tänään päätin lopettaa

enää en aijo ryhtyä tähän

pyörimään ympyrää muistojeni kanssa

meitä ei ehkä enää ole

mutta minä en lakkaa olemasta

siksi että sinä lakkasit

sattuuhan sitä

niinkin suuri asia kuin

tyhjyys

on todellisuudessa

tässä maailmassa

kovin pieni 

parin vuoden päästä

sinä olet minulle

enää kovin pieni

kyllä

sattuuhan sitä

sattuu sattuu

muttei enää kauan

Viime yönä satoi värejä